perjantai 26. huhtikuuta 2013

Kinuskikissa leipoo. Tervetuloa juhliin! (Sini Visa)


Olen ollut jo pitkään Kinuskikissan fani. Aiheesta tietämättömille kerrottakoon, että Kinuskikissa lienee ja onkin Suomen suosituin leivontablogi. Useat Kinuskikissan  (eli Sini Visan) ohjeet ovat olleet  meilläkin menestyksiä ja huom. sellaisia, että minäkin olen ne osannut toteuttaa. Olenkin useaan otteeseen kuolannut (kirjaimellisesti) kirjakaupassa Kinuskikissan Kinuskissa leipoo -kirjan perään ja laittanut merkille, että leivontaohjeiden lisäksi kirja sisältää myös ison tukun perusohjeita aina kakkupohjan leikkaamisesta marsipaaniruusujen tekemiseen. Koska olen vähän tällaista oleellisen perustiedon sisältävää abc-opusta kaivannutkin, kotiutin Kinuskikissan Kirjan ja ruusun päivänä hyvillä mielin itselleni.



Tekisi mieleni aloittaa siitä, miten kertakaikkisen kaunis kirja tämä onkaan, mutta palaan siihen tuonnempana. Ensin sisällöstä. Kuten jo mainitsin, kirjan alussa on erilaisia perusohjeita kakkujen tekoon ja esimerkiksi vinkkejä tarpeellisista työvälineistä. Erityisen ilolla tervehdin joukkoa kakkupohja- ja täyteohjeita, jotka on koottu omaan osioonsa. Ratkaisu on loistava kahdestakin syystä: ensiksikin ohjeet voidaan vääntää rautalangasta ilman, että varsinaiset ohjeet kirjan loppuosassa venyisivät megapitkiksi. Toiseksi kirjasta voi nopeasti ja kätevästi etsiä omaan tarkoitukseen sopivaa kakkupohjaa tai -täytettä, vaikkei olisi juuri Kinuskikissan ohjeiden mukaan kakkua tekemässäkään. Kinuskikissa opastaa myös erilaisten koristeiden tekoon. Itse olen sen verran marsipaaniruusuja pyöritellyt, että tiedän sen olevan täysin oman mukavuusalueeni ulkopuolella. Sen sijaan kakkukuvan maalaaminen, mitä siis en ole koskaan kokeillut, alkoi houkutella kirjan hyvillä ohjeilla. Voi minua, taas sitä mentiin!

Pääosassa ovat tietenkin leivontaohjeet. Vaikka olen tähän mennessä puhunut koko ajan täytekakuista, löytyy kirjasta paljon muutakim; juustokakkuja, muffineita, kuivakakkuja, pullia, piirakoita, keksejä, voileipäkakkuja ja pikkusuolaisia. Kirjan ohjeilla saa siis tehtyä monenmoista tarjottavaa niin juhlaan kuin arkeen. Ohjeet ovat myös mukavan monen tasoisia, joukossa on aika vaativiakin taidonnäytteitä, mutta yhtä lailla helppoja leipomuksia.


Kuten Sini Visa itse kirjan esipuheessa kertoo, visuaalisuus on keskeisessä asemassa kirjassa. Kuvat ovat suuria ja värimaailmaltaan houkuttelevia. Siitä huolimatta tilaa jää myös mukavankokoisille ohjeille, joita ei leipoessa tarvitse koukkuselkäisenä tihrustella. Tosin kirja on kyllä niin upea, etten ehkä raski tuoda sitä kovin lähelle keittiötä. Kinuskikissa leipoo onkin täydellinen teepöytäkirja. Sellainen, jota haluaa kaikille esitellä ja että samalla kuvia katselemalla tavallinen sekaleipäkin maistuu melkoiselta mannalta.

Suosittelen kirjaa kaikille leipomisesta kiinnostuneille lämpimästi! Kannaltani kirjan hankinta tuli onnetomaan saumaan, sillä Neiti Kevään syntymäpäivät lähestyvät. Onnettomaan sikäli, että miehen työmatkojen vuoksi olin juuri päättänyt tavoistani poiketen tarjota vieraille kaupan ja leipomon tuotteita, mutta eihän se nyt tällaisen kirjan omistajana käy. Eli voi ei. Kohta jauhot ja tomusokerit pöllyää!


Ps. Onhan tässä tietenkin ällösöpöys -varoitus annettava. Kissantassuja, makeita leivonnaisia, vaaleanpunaisia ruusuja ja prinsessamekkoon pukeutunut, erittäin kaunis nainen  (Voiko näitä herkkuja syömällä näyttää noin hyvältä?). Kyllä Vauva-lehden keskustelupalstalla riittää tässä varmasti ruodittavaa.

7 kommenttia:

  1. Minullakin on tuo kirja ja ohjeet ovat olleet kovassa käytössä (mm. kirjabloggareiden piknikillä). En ole mikään jauhopeukalo, mutta toistaiseksi meikäläisen leipomukset ovat näillä ohjeilla onnistuneet!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onnistui todella hyvin. Namnam, mitkä piknikkiherkut!

      Poista
  2. Oi tuo on kyllä ihana kirja! Huhtikuun alussa juuri omille synttäreille tuli leivottua sekä kirjan että nettisivujen ohjeiden avulla. Hurjan hyviä leipomuksista tuli, ehkä ihan samalle asteelle tuossa esteettisyydessä ei päästy :D Ei tiennyt, olisiko pitänyt itkeä vai nauraa kun katsoi kirjan kuvaa bebeistä ja sitten niitä omia tekeleitään! Onneksi vieraat ei nähneet sitä alkuperäistä kuvaa niin niiden mielestä munkin tekeleet olivat kauniita...

    VastaaPoista
  3. Tuo kirja on ollut minullakin kädessä muutamaan kertaan, mutta kun noita keittokirjoja on erinäisiä jo kertynyt niin on jäänyt hankkimatta - ehkä sitten kun saadaan uusi kirjahylly ja näen, miten paljon sinne jää tilaa... Hyviä leivontakirjoja ei koskaan voi olla liikaa !

    VastaaPoista
  4. Minäkin olen ollut Kinuskikissa-fani jo kauan! En ole vielä ostanut yhtään Kinuskikissan kirjaa, mutta olen hiplaillut ja selaillut niitä kaupassa :) Kuulostaa makoisalta!

    VastaaPoista
  5. Minäkin olen seurannut Kinuskissaa jo pitkään ja pakkohan se oli tämä kirja sitten kotiuttaa meillekin! Ihana kirja!!

    VastaaPoista
  6. Törmäsin blogiisi googlatessani Kinuskikissan kirjan virallista nimeä. Sain kirjan lahjaksi viikko sitten ja se on ehdottomasti paras leivontakirja, jonka olen nähnyt. Myös minä olen Kinuskissan blogin seuraaja jo vuosien takaa.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...