lauantai 29. joulukuuta 2012

Gordon F. Sander: Usein unohdettu Suomi


Vuoden viimeinen kirja on tässä. Kuten arvelinkin, en paljon ehtinyt joulunpyhinä lukea. Jo perinteeksi muodostuva joulukuume naulitsi television ääreen ja terveinä hetkinä aika meni rattoisasti läheisten parissa. Mutta jo aiemmin aloittamani Usein unohdettu Suomi -kirjan sain kuitenkin luettua loppuun. Tai siis suorastaan ahmin. Mainio päätös kirjavuodelle!

Gordon Sander on amerikkalainen toimittaja. Useiden vuosikymmenten ajan hän on toiminut nimenomaan Suomen ja muiden Pohjoismaiden, myöhemmin myös Baltian erikoismiehenä. Suomeen Sander ihastui saapuessaan tänne ensimmäisen kerran vuonna 1977. Suomi oli syrjäinen, erikoinen, eksoottinen ja rehellisen omalaatuinen, "niin surullisesti laiminlyöty ja usein unohdettu", kuten Monty Python totesi. Amerikassa Suomi jäi aina pois Euroopan sääkartalta. Sander päätti tehdä asialle jotakin ja alkoi kirjoittaa reportaaseja maasta, jonka luontoon, pääkaupungin (joka tuolloin oli vielä kaukana suurkaupunkimaisuudesta) ilmapiiriin, ihmisiin ja kulttuuriin hän ihastui.

Sanderilla oli myös poikkeuksellinen kyky satuttautua Suomeen silloin kun tapahtui jotakin merkittävää. Niinpä hän oli Helsinki-Vantaan lentokentällä seuraamassa, miten kahden neuvostoliittolaisen tekemä konekaappaus päättyi heidän osaltaan huonosti, samoin hän seurasi George Bushin ja Mihail Gorbatšovin huippukokousta ja muutamaa vuotta myöhemmin työskenteli shokissa välittäessään tietoja Estonian uppoamisesta.

Kirja on mielenkiintoista luettavaa ja kaikesta päätteän Sander tuntee Suomen hyvin. Hän kirjoittaa paljon Suomessa tapahtuneesta asenneilmaston muutoksesta, kertoo kohtaamisistaan Aki Kaurismäen kanssa ja ystävyydestään tämän luottonäyttelijän, Matti Pellonpään kanssa. Monet muistelot vievät hämärään yöelämään ja ehkä joskus liiankin henkilökohtaiselle tasolle kiinnostaakseen satunnaista lukijaa. Kuitenkin hänen kuvauksensa Suomesta ja suomalaisista, rakkaus Ahvenanmaan saaristoon, suomalaiseen muotoiluun sekä synkkään luonteeseen, joka Sanderin kuvauksessa muokkautuukin äärimmäiseksi itsetietoisuudeksi, on kertakaikkisen kiinnostavaa.

Monessa kohtaa tunsin olevani myös eri mieltä kirjoittajan kanssa. Vaikka Sanderin kokemukset Suomesta ovat laajat, väittäisin, että joiltakin osin ne ovat myös värittyneet pääkaupungin ja sen kulttuurieliitin kautta. Hän itse kirjoittaa Ruotsista, ettei sitä voi ymmärtää pelkästään Tukholmasta käsin ja sama pätee mielestäni hyvin vahvasti myös Suomeen. Toivottaisinkin Sanderin tervetulleeksi esimerkiksi tänne Itä-Suomeen tutustumaan paikalliseen todellisuuteen, sillä epäilemättä hän sen jälkeen tuntisi tämän maan ja sen kansan vieläkin paremmin.

Toisaalta minun on myös myönnettävä, että itsekin tarkastelen asioita oman putkeni läpi. Ja vaikka kuinka ajattelin muutamissa kohdissa, että Sander ei pysty ulkomaalaisena ymmärtämään kaikkia vivahteita, aloin myös epäillä, että ehkä hän ulkopuolisena pystyi erottamaan juuri ne olennaiset?

Niin tai näin. Usein unohdettu Suomi on kiinnostavaa ja kiehtovaa luettavaa. Sanderin tekstiä lukiessa kotoisa Suomi tosiaankin kuulostaa varsin eksoottiselta maalta. Pidin myös siitä, ettei kirjasta tullut ollenkaan sellainen maku, että se on kirjoitettu liehittelymielessä. Uskon, että kirja toimii aivan yhtä hyvin myös ulkomaalaiselle lukijalle, todennäköisesti myös avaa Suomesta sellaisia asioita, jotka täkäläisille ovat itsestäänselvyyksiä, mutta muille omituisuuksia.

Gordon F. Sander: Usein unohdettu Suomi
Gummerus 2012
Suom. Simo Liikanen
n.300s.

11 kommenttia:

  1. Tämäpä kuulostaa mielenkiintoiselta. Itse olen kuunnellut jo kohta 20 vuotta kommentteja Suomesta ulkomaalaisen silmin ihan tuosta vierestä. Olisi varmaan hauska lukea toisenlainenkin näkemys - varsinkin, kun meidän elämäämme ja kontaktejamme ei kai parhaalla tahdollakaan voi kuvata pääkaupungin kulttuurieliitiksi... Sorry tutut, mutta näin se vaan on.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinulle tämä varmaan antaisi vielä enemmän ja varmaan myös siinä vierellä olevalle tässä olisi paljon kiinnostavia elementtejä :)

      Poista
  2. Meillä oli juuri eräässää koko syksyn kestäneessä seminaarissa tämä kirja harjoituskandin päälähteenä :) Tutkimme juuri Sanderin näkemyksiä Suomesta ja suomalaisista ja huomiosi siitä, että Sanderin pyöriminen lähinnä kulttuurieliitin parissa ja Helsingissä rajoitti hänen näkemyksiään Suomesta ja suomalaisista nousi vahvasti esiin myös seminaarissamme.

    Harmi, kun ei sitten tavattu Sanderia henkilökohtaisesti, koska hän oli juuri marraskuun aikana Suomessa, mutta jostain syystä hän ei sitten tänne pohjoiseen tullutkaan vierailulle. Olisi ollut mukava kuulla lisää hänen kiinnostuksestaan Suomea kohtaan :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ooh, kuinka mielenkiintoista! Olisi kiva kuulla enemmänkin siitä, mitä saitte kirjasta irti, varmaan todella paljon...postauksen paikka?? :)

      Harmillista tosiaan, ettette tavanneet Sanderia, olisihan se ollut piste iin päälle!

      Poista
  3. Oikein mielenkiintoisen kuuloinen kirja ja kirjailija.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä! Hän myös kirjoittanut muutakin, muistaakseni talvisodasta. Ajattelin, että sekin voisi olla kiinnostava.

      Poista
  4. Tämä muistuttaa siitä, kuinka suuri merkitys toimittajalla / medialla on Suomi-kuvan muodostumisessa.

    Yksittäisellä, Suomesta kirjoittavalla toimittajalla on suuri valta siinä, mitä aiheita hän valitsee (agenda) ja miten hän niitä käsittelee (kehystäminen).

    Onkohan kukaan tutkinut Sanderin kirjoittamia Suomi-artikkeleita ja katsonut, miten hänen henkilökohtaiset preferenssinsä tulevat niissä esille?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mietin aivan samaa siitä, kuinka paljon pienten maiden "maine" tai ainakin se, mitä siitä tiedetään, on muutamien yksittäisten toimittajien varassa. Sanderkin kirjassaan kertoo, kuinka häneen otettiin yhteyttä sieltä sun täältä kun jotakin merkittävää oli tapahtumassa.

      Onkohan tuolla Lauran mainitsemalla kurssilla penkaistu Sanderin tekstejä enemmälti?

      Poista
  5. Pitäisiköhän ostaa kirja englanninkielisenä versiona norjalaiselle miehelleni? Tapanani on raahata sille kasoittain Suomeen liittyviä kirjoja. Osan mies jopa lukee ;-)

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...