Nyt vittu nukkumaan


Nyt vittu nukkumaan (teksti Adam Mansbach, kuvat Ricardo Cortés) on hieman erilainen unikirja. Se ei ole tarkoitettu lapsille vaan lasten vanhemmille. Uniloruja ei kannata lukea perheen pienimmille, mutta itse niitä voi tavata, sillä huumori on usein paras ja ainoa lääke ketutukseen:

Mullan lovessa jyvä kelluu hiljaa,
Maa satoansa kiireettä kasvatti.
Lakkaa tenttaamasta, lapsi. Lopeta kysely.
Yksi sana vain: nukkuvitunmatti.

Jos lapsesi on aina nukkunut kuin pieni enkeli, tämä ei ole sinun kirjasi. Jos sen sijaan olet joskus repinyt hiuksiasi kun lapsi ei vain nuku, teetpä mitä tahansa, niin tyrskähtelet varmasti.

Tulin kirjasta hyvälle tuulelle ennen kaikkea siksi, että huomasin kukkahattutädin nostavan hieman päätään. Meillä nimittäin nukutaan ja nukahdetaan nykyään aika hyvin. Tiedän kuitenkin, mitä elämä huonosti nukkuvan lapsen kanssa voi olla, sillä esikoiseni mielestä nukahtaminen oli pahinta mitä voi tapahtua ensimmäisen puolentoista vuoden ajan. Päivisin niin aurinkoinen ja helppo lapsi muuttui karjuvaksi hirviöksi kun vain näkikin sängyn. Ei paljon auttanut hyvin nukkuvien lasten vanhempien päivittelyt siitä, miten heillä vain lapsi laitetaan sänkyyn, eikä opeteta sylissä hyssyttelyyn. Tassuttelu on meille kirosana vieläkin.

Joten jos nyt joku vastaavanlainen lapsen väsynyt vanhempi sattuu lukemaan tätä, niin lähetän sinulle kaiken sympatiani. Usko pois, kyllä se lapsi ennemmin tai myöhemmin oppii nukkumaan, niin meilläkin kävi. Mutta ennen sitä saattaa mielessäsi käydä muutamia mustia ajatuksia. Siksi on ihan hyvä, että vanhemmuuden vähemmän autuastakin puolta tuodaan esille tällaisen kirjan muodossa. Taisin moitiskella aiemmin tänä vuonna Vuoden mutsia siitä, että negatiivisuuteen ei kannata jäädä pyöriskelemään. Mutta tällaisen lyhyen kuvakirjatuokion voi antaa mielen ärjyä. Kyllä se siitä, ihan oikeasti.

Mieheni muuten nauroi tälle kirjalle paljon enemmän kuin minä ja luulenkin, että tämä iskee miehiin naisia paremmin. Oivallinen isänpäivälahja väsyneille isille siis!

Kotkatkin, jotka pilviä hipoo, lepäävät.
Ja otukset kaikenkarvaiset.
Paskat sulla jano on. Päätä tyynyyn, mussukka,
sitä vitun unta tirvaiset.

Adam Mansbach, Ricardo Cortés: Nyt vittu nukkumaan 
Into Kustannus 2012
32s.

Kommentit

  1. Samuel L. Jacksonin tulkinta alkuperäisversiosta löytyy tämän linkin takaa. ;) Siitä ainakin minä olen repinyt riemua satunnaisesti huonojen öiden jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meinasin tulla vinkkaamaan samasta asiasta... Samuel L. Jackson on tässä(kin) loistava!

      Poista
  2. En tiennytkään, että tämä on suomennettu! Katsoin tästä joskus sen videoversion, missä Samuel L. Jackson luki sen. Aika mainio! :D

    VastaaPoista
  3. Täytyy myöntää, että sitä joskus on noin mielessään ajatellut. Toivottavasti ei ole ääneen tullut sanottua. Aika hauska kirja, mutta voin kuvitella, ettei kaikkien huumorintaju tähän veny.

    No onneksi aikuisten ja teini-ikäisten lasten vanhempien ei enää tarvi näitä miettiä.

    VastaaPoista
  4. Ah, mitä TERAPIAA parivuotiaan huonosti nukkuvan kersan äidille... ja isillekin. :D

    VastaaPoista
  5. Minä lukaisin tämän myös vastikään, aivan hervottoman hupaisa :).

    VastaaPoista
  6. Hih, kuulostaa siltä, että pitää sanoa siskolle, että ostaa itselleen, pojilleen ja miehelleen lukaistavaa!

    VastaaPoista
  7. Vaikkei minulla luonnollisestikaan ole kokemusta vanhemmuudesta tai vaikeista lapsista, on tässä silti jotain hirveän samastuttavaa - ja hauskaa! Tuo vittu tuolla väleissä muistuttaa minua muuten erään kuopiolaisyhtyeen kappaleesta... ;)

    VastaaPoista
  8. Tähän kirjaan on tavoitettu pelottavan hyvin lapsen nukuttamiseen liittyvä tuskastuminen.

    Ja tassuttelu, suurta huijausta! (No hyvä on, olen kuullut paljon hyviä kokemuksia siitä, mutta meillä ei kyllä toiminut pätkääkään.)

    VastaaPoista
  9. Öö onkos kaikkien näiden pätkien idea se, että siellä lukee 'vittu' jossain välissä? Jos näin, niin aika lyhyeksi jää varmaan huvitus. :)

    VastaaPoista
  10. Sinulle on haaste blogissani, käypä kurkkaamassa!

    VastaaPoista
  11. Minäkin olen nähnyt tuon englanninkielisen version Samuel L. Jacksonin lukemana. Mielestäni se oli tosi hauska, mutta mieheni ei tykännyt yhtään. Meillä taitaa olla sellainen kukkahattusetä täällä kotona. Olen sitten vaan hihitellyt teksteille yksinäni. ;-)

    VastaaPoista
  12. Kiitos kaikille kommenteista! Tämä on kirja, joka taatusti herättää tunteita, suuntaan tai toiseen. Ja aihe, joka näköjään kiinnostaa, tästä on hyvää vauhtia tulossa yksi syksyn katsotuimmista kirjoista täällä:)

    VastaaPoista

Lähetä kommentti