sunnuntai 8. heinäkuuta 2012

Sirpa Kähkönen: Jään ja tulen kevät


Sirpa Kähkös-kesäni jatkuu Jään ja tulen keväällä, Kuopio-sarjan kolmannella osalla. Tässä kirjassa eletään välirauhan aikaa. Talvea odotellaan ja mietitään, miten taas selvitään. Anna ja Lassi jatkavat yhteiseloaan pienten kaksosten vanhempina, Hildan suhde veljeensä rakoilee. Evakkotyttö Mari palaa Aleksanterinkadun kulmatalon pihapiiriin ja Juhosta tulee rouva Lehtivaaran sotakasvatti. Kaupungin naisten päät panee pyörälle englantilainen Mullikka, Mulligan, talvisodan vapaaehtoinen. Lisää vipinää kaupunkiin tuo myös Tatra-niminen ravintola.

Olen kahta edellistä sarjan kirjaa jo niin kovin kehunut, että on hankalaa enää keksiä ylisanoja kuulostamatta makeilevalta. Totean siis vain, että Sirpa Kähkönen kirjoittaa kauniisti ja historian tuntien, mutta ennen kaikkea hän kirjoittaa suoraan minun sydämeeni. Tai välillä jopa tuntuu, että suoraan minun sydämestäni ja sitä tapahtuu hyvin harvoin. 

Pidän siitä, että sarjan eri osissa Kähkönen tuo esille uusia näkökulmia ja syventää henkilöhahmoja entisestään. Tässä osassa Hilda käy omaa sielullista kamppailuaan haaveiden ja todellisuuden yhteentörmäyksessä. Mutta ennen kaikkea Jään ja tulen kevät on lasten kirja. Juhon, Marin, Hujasen Arvin ja muiden kautta kuvataan, miten lapset yrittävät selviytyä omin avuin sotatraumastaan. Vanhemmilla ei ollut tuolloin aikaa, eikä voimia kiinnittää huomiota siihen, miten lapset voivat. Ja voiko aikuisia siitä paljon syyttää, kun omat voimat olivat äärimmilleen venytetyt? "Tämä on isojen ukkojen aikaa", on lohdutus, jonka varassa lasten pitää kuivata kyyneleensä, luopua maitoannoksistaan, olla reippaita ja erossa vanhemmistaan.


Mutta kaikesta ankeudesta huolimatta, kirjasta löytyy paljon elämänmakuista ja pirteää. Huivit sidotaan uuden muodin mukaan lystikkäästi otsalle, varpaat paljaaksi jättävät puukengätkin voivat herättää kateutta, "Ensi kesän rakkaus on potaatti!" virnistelevät oppikoululaisten plakaatit. Pitkän ja kylmän talven jälkeen tulee kuin tuleekin kevät, vaikka sodan uhkaavat pilvet jo kerääntyvät jatkuvasti taivaalle.

Kirjaa voinee pitää myös jonkinlaisena tribuuttina vahvalle kuopiolaiselle naiselle, Minna Canthille. Kun Anna  viipyy sairasvuoteella hieman pidempään saadakseen lukea Työmiehen vaimoa, kuvausta hänen ja kaltaistensa naisten elämästä, en voinut olla tuntematta iloa ja hellyyttä.

Jatkan samoissa tunnelmissa huomenissa ihana bloggarijoukon saapuessa tänne Kallaveden kupeeseen vieraakseni. Luvassa on muun muassa kiertokävelyä Kuopio-sarjan ja Minna Canthin maisemissa. Reportaasia lienee luvassa yhdessä jos toisessakin blogissa ensi viikolla!

Jään ja tulen keväästä ovat kirjoittaneen ainakin Salla, Jaana, Booksy

Sirpa Kähkönen: Jään ja tulen kevät
Otava 2004 Elisa Kirja (e-kirja 2011)
382s.

6 kommenttia:

  1. Minusta oli ihana, kun Anna pyysi miestään lukemaan Canthin Työmiehen vaimon, niin Lassi, kommunisti, lupasi, mutta sanoi samalla, että "onhan se aika ratikaali".

    Huomenna nähdään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanoppa älä muuta! Tuskin maltan odottaa:)

      Poista
  2. Ääh, mihin tämä söi pitkän kommenttini?

    Kysyin, että oletko käynyt katsomassa WB-valokuvakeskuksella olevan näyttelyn Kähkösen kirjan tapahtumapaikoista? Itse kävin katsomassa sen viime syksynä taiteiden juhlan aikaan. Nyt ohikulkiessani huomasin tuon näyttelyn olevan vieläkin auki.

    Pitäisi varmaan verrytellä noilla Kuopio-sarjan aikaisemmilla teoksilla ennen syksyn Hietakehtoa.

    Mukavaa huomista teille Kuopiossa. Toivottavasti ilmatkin suosivat ja kotikaupunki näyttää parhaita puoliaan. Täällä totisesti riittää kirjallisia paikkoja mitä esitellä. Innolla jään odottamaan mitä blogeissa tuosta reissusta mahdollisesti esitellään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Unni, kiitos tuhannesti vinkistä! En ollut ollenkaan huomannut, että tuo näyttely on vielä esillä!

      Unni, saanko kysyä, oletko siis kuopiolainen?

      Poista
    2. Kuopiolainen toki. Sinun kirjoituksiasi joskus paikallislehdestä lukenut :)

      Poista
  3. Totta, että sarjan jokaisessa osassa Kähkönen tuo lisää syvyyttä hahmohinsa.

    Jään ja tulen kevät on ehkä suurin suosikkini koko sarjassa.

    Ihanaa tapaamista teille! Oi jospa oisin saanut olla mukana... Mutta suunnittelen käyväni Kuopiossa sitten joskus ensi viikolla. :)

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...