keskiviikko 7. joulukuuta 2011

Kiveen hakatut - Urheilijat maineen poluilla


Tiesitkö, että Volmari Iso-Hollo istui vuonna 1936 olympiavoittajana illallisilla Adolf Hitlerin oikealla puolella? Tai että jalkapalloilija Algoth Niska oli paitsi kieltolain aikainen trokari, myös hyväntekijä, joka auttoi juutalaisia pakoon toisen maailmansodan aikana? Tony Halmeesta tiedät yhtä sun toista, mutta tuskin sitä, että hän tuli lasten kanssa hyvin juttuun ja muun muassa rohkaisi kerran nimmaria jakaessaan pientä mörköjä pelkäävää poikaa. Valkeakosken Hakan tiedät varmasti, mutta tiesitkö, että niin jalkapallojoukkueen kun lukuisten menneiden vuosien huippu-urheilijoiden takaa löytyi viimeinen vanhan ajan patruuna Juuso Walden, joka antoi urheilevien työntekijöidensä harjoitella työajalla?

Nämä ja monta muuta mielenkiintoista tarinaa löytyvät Arto Terosen ja Jouko Vuolteen Kiveen hakatut -kirjasarjan kolmannesta osasta: Urheilijat maineen poluilla. Teronen ja Vuolle ovat tehneet Kiveen hakatut -radiosarjaa Yleisradiolle jo useamman vuoden ajan. Kirjasarja on muokattu radiohaastattelujen pohjalta. Ideana on etsiä urheilijan hauta, jonka ääressä vainajaa muistellaan hänen sukulaistensa ja ystäviensä kera toimittajien tekemän taustatyön pohjalta.

Kirjassa kustakin urheilijasta kerrotaan noin 10-15 sivun verran. Mistään tyhjentävistä elämäkerroista ei siis ole kysymys. Tärkeimmät urheiluun liittyvät saavutukset, perhesuhteet, uran jälkeinen aika ja kuhunkin henkilöön liittyvät ominaispiirteet tulevat kuitenkin käsitellyksi hyvin. Aluksi kirjaa lukiessani historiantutkija-minääni häiritsi tietynlainen jutustelunomaisuus ja tarinan paikoin hyvinkin polveileva eteneminen. Haastattelut ikään kuin kuulsivat elämäkerroista läpi. Mutta kun tyyliin tottui, aloin jopa pitää siitä.

Tarinoista välittyy kodikas ja läheinen tunnelma. Todella asiantuntevat ihmiset kertoilevat mielenkiintoisia anekdootteja hellyydellä, mutta kuitenkin raadollisenkin rehellisesti. Pidän erityisesti siitä, että urheilusankareiden ympärille helposti kehittyvä gloria ja maine puretaan ja tarkastellaan ihmistä myytin takana. Siitähän toki tässä kirjassa on kysymyskin, kuten kirjan nimikin kertoo.

Urheiluhistoria rakastaa anekdootteja ja detaljeja, jotka voivat asiaan perehtymättömälle vaikuttaa yhdentekeviltä. Asianharrastajat sen sijaan näkevät asian toisin ja hyvä niin. Yllättävän moni menneiden vuosikymmenten suomalaisurheilijoiden saavutus on voimissaan vielä tänä päivänä. Muutenkin pienet sattumukset ja tapaukset voivat paljastaa yllättävän paljon urheilijasta ihmisenä.

Minä edustan sitä sukupolvea, että jotkut kirjassa esitellyt henkilöt olivat minulle outoja. Suurin osa oli kuitenkin ainakin nimeltä tuttuja. Vaikka en asiantuntija olekaan, pysyin hyvin kärryillä, joskin välillä uteliaisuuteni heräsi siinä määrin, että kaipasin lisää tietoa. Kuvat toivat mukavasti lisää syvyyttä, mutta edellä mainitusta syystä olisin katsellut niitä mieluusti enemmänkin. Sen sijaan iäkkäämmille, vuosikymmeniä urheilumaailmaa seuranneille penkkiurheilijoille on Urheilijat maineen poluilla taatusti sopivasti tuttua ja vanhaa sisältävä tietoteos. Ottakaapa siis vinkistä vaari kun mietitte joululahjaa isille, ukeille ja appiukoille. Ja urheilusta kiinnostuneille naisille tietysti myös (olinpas yksisilmäinen)!


Arto Teronen ja Jouko Vuolle:
Kiveen hakatut. Urheilijat maineen poluilla.
Kirjapaja 2011.
266s.

Pssst! Yritän tuoda joulukuun aikana blogiin arvioita myös muutamasta muusta joulupakettiin sopivasta kirjasta. Suomalaisuusteema jatkuu seuraavassakin kirjassa!

Pssst2! Copycat-kisa on lähtenyt käyntiin ja ensimmäiset rohkeat ovat jo esitelleet tuotoksiaan. Mukaan ehtii vielä mainiosti, aikaa jouluun saakka!

6 kommenttia:

  1. Heh, minua ei henkilökohtaisesti kiinnosta tämä kirja yhtää, mutta olen iloinen, että toit sen esille. Minäkin mainitsin sen taannoin isänpäivävinkkinä, koska luulen, että moni isä ja äitikin lukisi tämän mielellään. Oikein hyvä joululahjavinkki siis! Kirjapajalla on paljon muitakin tuollaisia "fiksuja lahjaksi sopivia kirjoja" ainakin tänä syksynä.

    VastaaPoista
  2. Jenni, totta, Kirjapajalla on paljon kaikkea kiinnostavaa. Ja ostan ihmisille mielelläni joululahjaksi hyviä tietokirjoja, minusta se on usein helpompaa kuin sopivan kaunokirjallisuuden keksiminen.

    VastaaPoista
  3. Olen joskus osunut radion äärelle, kun sieltä on tullut joku näistä alkuperäisistä jutuista. Olen pitänyt ohjelmasta, joka on poikkeuksellinen tuloksiin keskittyviin urheiluohjelmiin verrattuna. Kirja on varmasti erinomaista luettavaa urheilun ystävälle.

    VastaaPoista
  4. Isäni olisi pitänyt tästä kirjasta!

    Toivottavasti Lumimies ei ala näyttää kannen juoksijalta, kun nyt täyhyää sinne MM-pallille;-) Juuri tuli taas valmennuksesta...

    Minä olen jo vuoden kirjani listannut. Nyt on koko ajan vieraita ja sitten hääpäivä, joulu, merin synttärit etc. Ehkäpä olen tämän melkein kolme vuotta yhtämittaa tiheästi bloganneena ansainnut - tai sitten en.

    VastaaPoista
  5. Margit, totta, kuuntelin juuri itsenäisyyspäivänä ohjelmaa Tarvajärvestä ja se oli todella mielenkiintoista. Rehellistä, mutta kuitenkin hellää.

    Leena, minun isäni kuuluu samaan kategoriaan!

    Kuvassa on Paavo Nurmi (onhan, olen jo tänään munannut itseni kerran kirjoittamalla ihan puuta heinää, joten en luota enää muistiini), Lumimies taisi olla onneksi vähän lyhyempien matkojen mies?

    Olet totisesti taukosi ansainnut! Täytyykin käydä lukemassa listaasi huomenna uusilla silmillä. Nyt täytyy kaatua petiin. Ihanaa viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
  6. Onneksi hän juoksee lyhyttä matkaa;-) Siinä on nimittäin miehillä eroa reisissä ja...

    Nyt tosiaankin tuntuu, että ei tänä vuonna enää kirjaa, vaan kaikkea muuta, kuten vaikka sinun hauskaa copycat-kisaasi.

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...