keskiviikko 5. tammikuuta 2011

YLEISÖN PYYNNÖSTÄ: BLOGIESSEE


Olen seurannut innolla ja suurella tyydytyksellä edellisen postauksen vilkasta keskustelua. Koska kommentteja on tullut paljon ja ne ovat olleet laajoja ja huolellisia, en ole halunnut vastata nopean ylimalkaisesti. Yhteenvetona todettakoon (mikä ei suinkaan tarkoita, etteikö kommentteja saisi vielä lähettää!), että me lukijat arvostamme bloggaajan persoonallisuuden näkymistä ja oman äänen kuulumista. Siksi voimme huoletta seurata omaa sisäistä ääntämme ja kirjoittaa sellaisista asioista ja sillä tavalla kun mielekkäältä tuntuu, olipa kyseessä kirja- seka- tai jokumuublogi. Ja kun oikein kylmällä järjellä ajattelemme (mikä toisinaan unohtuu), bloggaaja pitää kuitenkin blogia itseään, ei muita varten. Niin paljon kuin lukijoita arvostamme, ei näinkin aikaa vievää harrastusta jaksa ylläpitää, mikäli ei saa vapaasti toteuttaa itseään.

Siinä missä sisältö on bloggaajan autorisessa yksinvallassa, on mielestäni kohteliasta ottaa lukijan mukavuus huomioon blogin ulkoasun ja luettavuuden huomioinnissa. Lukija on vieras ja haluanhan kotinikin olevan siisti vieraiden tullessa! Olette maininneetkin lukuisia pieniä, mutta usein merkityksellisiä seikkoja, joilla bloggaaja voi huolehtia lukijansa viihtyvyydestä tämän vierailun aikana. Uskon, että me kaikki olemme ottaneet nämä mainiot käytännön vinkit ilolla vastaan! Vaikka useat teistä niin ihanasti kiiruhdittekin vakuuttamaan, ettei tummanharmaalla pohjalla oleva tekstini ole liian häiritsevä, olen päättänyt muuttaa Amman lukuhetken ilmettä lähiaikoina niiltä osin: toisaalta siksi, että jotakin se saattaa kuitenkin häiritä, toisaalta siksi, että ulkoasu on alkanut omiinkin silmiini näyttää turhan synkältä - ja mehän kuljemme sentään jo kevään valoa kohti!

Muutamat teistä tunsivat kiinnostusta aiemmin mainittua esseetäni kohtaan, joten julkaisen sen nyt tässä. Pikaluvun jälkeen totean häpeänpuna kasvoillani, että pari oikolukukertaa lisää ei olisi ollut pahitteeksi ja muutenkin tuotokseni perusopintomaisuus kuultaa varsin selvästi läpi. Rohkeasti ja ylpeänä kuitenkin liitän sen tähän kiinnostuneita varten, toivoen, että se herättää ajatuksia ja keskustelua!

Ps. Muutamat bloggaajat huomaavat tulleensa viitatuiksi. Kiitos ja anteeksi! 

KIRJALLISUUSBLOGIT VERKKOKIRJALLISUUDEN JA POPULAARIKULTTUURIN ILMENTYMINÄ


1.     Mikä populaarikulttuuri?

Populaarikulttuurin käsite ei ole yksiselitteinen. Populaarikulttuuriin liittyy monia ilmiöitä ja siksi sitä voidaan tarkastella lukuisista erilaisista lähtökohdista käsin. Kari Kallioniemi ja Hannu Salmi tuovat esille peräti kahdeksan eri näkökulmaa: Populaarikulttuuri 1) enemmistön kulttuurina, 2) tajuntateollisuutena, 3) mediakulttuurina 4) viihteenä ja taiteen negaationa, 5) vastakulttuurina ja myös vastarinnan kulttuurina, 6) modernina kaupunkikulttuurina, 7) kansanperinteenä, työväenkulttuurina ja karnevalismina sekä 8) ideologiana ja elämänkatsomuksena.(Kallioniemi & Salmi 1995, s. 11-12.)

Luettelosta voi jo saada lisävahvistuksen sille, ettei populaarikulttuurin määritteleminen vedenpitävästi ole helppoa. Populaarikulttuuri nähdään tai on nähty jopa suorastaan vastakkaisina asioina kuten modernina kaupunkikulttuurina, mutta toisaalta myös perinteisiin nojaavana kansanperinteenä. Toisaalta moniin näkökulmiin liittyy myös arvolatausta. Tajuntateollisuus tuo mieleen lähinnä ihmisten mieliin vaikuttavan teollisen ja markkinavoimien periaatteisiin perustuvan elämystuotannon, joka vaikuttaa kohderyhmäänsä passivoivasti. Lisäksi populaarikulttuurin näkeminen taiteen negaationa voimistaa edellä mainittua kuvaa, tosin viihdeteollisuus on käyttänyt tätä näkökulmaa myös puolustuksenaan elitistisiä taidepiirejä vastaan. Vetoaminen enemmistön positiiviseen suhtautumiseen ja vastakulttuuriin viittaavat myös tähän asiaan. (Kallioniemi & Salmi 1995, s.17-20, 24-25.)

Oikeastaan ainoastaan populaarikulttuurin näkeminen mediakulttuurina on mielestäni arvolatauksista vapaa näkökulma, sillä sitä ei voine kieltää, etteikö populaarikulttuurin kehitys olisi 1800-luvulta lähtien ollut vahvasti sidoksissa tekniikan ja erityisesti median kehittymiseen. Median ja teknisten keksintöjen yleistyminen ja arkipäiväistyminen ovat tuoneet esille myös populaarikulttuurin kuluttajan subjektina, ei pelkästään objektina. Itse asiassa kehitys on mahdollistanut myös sen, ettei tämä subjekti ole enää pelkästään kuluttaja vaan usein myös tuottaja. Tämä näkökulma on varsin mullistava verrattuna aiemmin esiteltyihin näkökulmiin. (Kallioniemi & Salmi 1995, s.22-23, 29; Turtiainen 2008, s.53)

Populaarikulttuuria voidaan tarkastella suhteessa median ja joukkotiedotusvälineiden kehitykseen. Erityisesti 1900-luvulla mekaanisten jäljentämismekanismien kehitys on muuttanut kulttuurielämää. Kulttuurituotteiden leviäminen – ja tietoinen levittäminen – on ollut entistä helpompaa. Paitsi että tietyt tuotteet, vaikkapa yksittäiset musiikkikappaleet tai elokuvat, ovat saavuttaneen laajaa mainetta myös kokonaan uudet kulttuurinalat, esimerkiksi sarjakuva, ovat nousseet marginaalista suuren yleisön suosioon. (Kallioniemi & Salmi 1995, s.22; Kallioniemi 1995, s.42-43.)

Populaarikulttuuri onkin usein nähty suuren yleisön, enemmistön, kulttuurina, mutta tällainen kuva populaarikulttuurista on kovin yksioikoinen. Globaali maailma, jossa tiedonvälitys mahdollistaa kulttuurin leviämisen sekunneissa ympäri maailmaa on kuitenkin varsin uusi asia. Sitä paitsi nykyäänkin maantieteelliset seikat vaikuttavat leviämiseen ehkäisevästi. Lisäksi populaarikulttuuri sisältää monia alalajeja, jonka ilmiöt saattavat olla hyvin suosittuja omassa ympäristössään, mutta ”suurelle yleisölle” tuntemattomia. Siksi lieneekin oikeutetumpaa määritellä populaarikulttuuria niin, että se pyrkii mahdollisimman laajaan yleisöön ja huomioon. (Kallioniemi & Salmi 1995, s.15.)




2. Internet ja kirjallisuusblogit
2.1. Ihmeellinen Internet

Viimeisen kahden vuosikymmenen aikana internet on mullistanut paitsi populaarikulttuurin myös koko tapamme toimia ja viestiä. Internet on tuonut mukanaan monia syvälle yhteiskuntaan meneviä ilmiöitä. Yksi niistä on deterritorisaatio eli maantieteellisen sijainnin lähentyminen, johon viitattiin jo edellä. Kun yhä useammat palvelut, yritykset ja yksilöt ovat saatavilla internetissä, vahvistuu myös yhteinen identiteetti. Ihmiset ympäri maailmaa käyttävät samoja palveluja: Googlea, Facebookia, Spotify-musiikkipalvelua ja käyttävät samoja tuotteita kuten Microsoftia ja iPhonea. (Nikunen 2008, s.189.)

Myös tuottamisen ja kuluttamisen välinen raja on hämärtynyt. Tarvittava tekniikka on kaikkien saatavilla, samoin omien tuotteiden levitysmahdollisuudet internetissä (esimerkiksi musiikkivideot YouTubessa). Voidaankin sanoa, että mediakuluttamisesta on tulossa entistä enemmän mediatuottamista. Samalla media säätelee entistä enemmän sitä, mitä ihmiset ajattelevat asioista tai mitkä asiat yleensä pääsevät yleiseen tietoisuuteen. Toisaalta media siis mahdollistaa tasa-arvoisemman sisällöntuotannon, toisaalta määrittelee ihmisten ajattelutapaa. (Taalas & Hirsjärvi 2008, s.203; Turtiainen 2008, s.50,53.)

Keskeistä nykyisessä mediakulttuurissa on siis osallistuminen ja kaksisuuntainen vuorovaikutus. Se näkyy vahvasti esimerkiksi erilaisissa tositv-ohjelmissa, jossa yleisö pääsee vaikuttamaan tapahtumiin. Myös internet on tarjonnut oivallisen muodon mediaosallistumiselle. Yhtenä keskeisenä esimerkkinä ovat blogit. Blogin luominen on helppoa ja mahdollistaa omien ajatusten tai muiden tuotosten levittämisen laajallekin yleisölle suhteellisen helposti, nopeasti ja halvalla. Blogeista on tullut oiva esimerkki epäkaupallisesta (tosin nykyään eritoten muotiblogeja pidetään jo yllä ammattimaisesti), luovasta mediasta, joka tarjoaa selkeän vaihtoehdon ”perinteisille” medioille. Olkoonkin, että perinteisen ja vaihtoehtoisen välinen raja hämärtyy koko ajan. (Hautakangas 2008, s. 161; Turtiainen 2008, s.56.)


2.2. Kirjallisuusblogit

Kirjallisuusblogit muodostavat oman mielenkiintoisen ilmiönsä verkkokirjallisuuden ja populaarikulttuurin saralla. Kirjallisuusblogeilla on oma vakiintunut käyttäjäkuntansa. Yleensä kirjallisuusblogien sisältö koostuu kirjojen arvioinneista, mutta mukana on myös runoutta (kts. esim. Leena Lumi) ja keskustelua kirjallisuuden ilmiöistä ja uutisista (kts. esim. Inahdus). Kirjallisuusblogien pitäjät seuraavat toistensa blogeja ahkerasti ja käyvät keskusteluja yhdessä luetuista kirjoista. Kirjallisuusblogit muodostavat hyvin löyhärakenteisen ja repaleisen virtuaaliyhteisön, jollaista Nikunenkin kuvaa (Nikunen 2008, s.187). Kirjoittajat seuraavat vaihtelevalla intensiviteetillä toistensa blogeja ja lisäksi jokaisella blogilla on omat, ystävistä ja tuttavista koostuvat lukijansa. Yhteisöt ovat myös alati liikkeessä, sillä blogin seuraamisen aloittaminen ja lopettaminen on hyvin helppoa. Siitä huolimatta yhteisössä tavataan myös yhteisöllisyyden tunnetta ja tiettyjen harrastajien väliset siteet voivat olla hyvinkin kiinteät (Nikunen 2008, s.187).

Allekirjoittanut on kirjoittanut kirjallisuusblogia tammikuusta 2010 asti. Blogissani on käyty syksyllä 2010 keskustelua kirjallisuusblogeista ja blogimaailmasta ylipäänsä. Kirjoittajat ovat kertoneet, että pääsyyt blogin pitämiseen ovat oman kirjapäiväkirjan pitäminen, kirjavinkkien antaminen, kirjoista käyty keskustelu ja blogiyhteisöön kuuluminen. (Amman lukuhetki 2.9.2010) Kirjallisuusblogit ovat siis mielenkiintoinen yhdistelmä kirjallisuuskritiikkiä, päiväkirjamaisuutta ja lukupiiriä. Voisikin siis sanoa, että kirjallisuusblogeissa kirjallisuuskritiikki on tullut ”ylhäältä alas” ja sekoittunut mielenkiintoisella tavalla kirjallisuudenharrastajien eli lukijoiden perinteisiin harrastuksiin. Kirjablogimaailma tuntuu sopivan hyvin esimerkiksi Taalaan ja Hirsjärven mainitsemasta yhteisten intressien motivoimasta vaihdantataloudesta (Taalas &Hirsjärvi 2008, s.213) Bloggaajat vaihtavat mielipiteitä ja kirjavinkkejä. Toisaalta blogit myös mainostavat toisiaan periaatteella: ”jos sinä linkität minun blogiini, linkitän minä sinun blogiisi”.

Monet tutkijat ovat pohtineet nykyisen tietotekniikan mukanaan tuomia vaikutuksia yhteiskuntaan. Guy Debord on kirjoittanut spektaakkeleista, siitä, että arki on muuttumassa tilapäiseksi ja osaksi eri medioissa esitettävää spektaakkelia (Kallioniemi & Salmi 1995, s.23.). Niin amerikkalainen J. Macgregor Wise kuin suomalainen Mikko Lehtonenkin ovat pohtineet nykyistä katseiden kohteena olemisen kulttuuria. Meille on ominaista ja helppoa tuoda elämämme ja ajatuksemme julkisuuteen toisten tarkkailtaviksi. (Hautakangas 2008, s. 177) Nikunen onkin puhunut epäkaupallisesta vaihtoehtojulkisuudesta, jota ilmenee erilaisissa verkkoyhteisöissä ja nimenomaan vaihtoehtoisessa mediassa. (Turtiainen 2008, s.56) Nämä tekijät voivat olla mukana myös nykyisessä blogikulttuurissa. Julkistamisen kulttuuri on tehnyt kynnyksen omien tuntojen ja mielipiteiden jakamiselle helpommaksi. Lisäksi ainakin omassa löyhässä virtuaaliyhteisössään bloggaajat voidaan nähdä jonkinlaisina ”julkkiksina”, vaikkeivät he sitä olekaan perinteisessä mielessä.

Monille kirjallisuuden harrastajille kirjallisuusblogit ovat tuoneet ilahduttavan tavan pitää yhteyttä toisiin samanhenkisiin ihmisiin. Kirjallisuusblogeja ei ole kuitenkaan otettu vastaan täysin varauksetta. Niin sanotun perinteisen median piirissä kirjallisuusblogi- kuten blogi-ilmiötä laajemminkin on pohdittu kriittisesti. Esimerkkinä tästä Helsingin Sanomissa 3.5.2010 ilmestynyt ”Verkossa kritiikillä on kahdet kasvot”, jossa kritisoitiin sitä, että kirjablogien kirja-arvostelut sekoittavat keskenään kritiikkiä, päiväkirjamaisuutta, kommentointia, kirjaesittelyjä ja puhdasta jutustelua. (HS 3.5.2010). Blogien pitäjät puolestaan puolustivat henkilökohtaisen tulkinnan merkitystä ja oikeutusta ja halusivat korostaa, että lehtien kritiikit ja kirjallisuusblogien kirja-arvostelut ovat jo funktioltaan aivan erilaisia. (Kts. Lumiomena 10.5.2010.)

Joka tapauksessa artikkelissa esitetyt kannanotot ja toisaalta blogikirjoittajien reagointi osoittavat mielenkiintoisella tavalla, että kirjallisuusblogit ovat hyvin tyypillisiä populaarikulttuurin ilmiöitä. Kuten niin usein populaarikulttuurissa, jotkut ”ylemmät tahot” haluavat nähdä ilmiön rahvaanomaisena niiden suuresta suosiosta huolimatta, tai juuri siksi (vrt. taide ja viihde). Tämä puolestaan aiheuttaa populaarin piirissä puolustusreaktion ja kärjistää kulttuuri- vastakulttuuriajattelua.
Kriittisistä kommenteista huolimatta blogeilla, myös kirjallisuusblogeilla on valtaa. Sen on huomannut myös Helsingin Sanomat. 14.8.2010 se listasi kirjamaailman vaikuttajia ja nosti Kirjasieppo –kirjablogin (joka kylläkin toimii Olivia-lehden yhteydessä) yhdeksi vaikuttajaksi (HS 14.8.2010 ja Kirjasieppo 15.8.2010)

3. Yhteenveto

Populaarikulttuuri on ollut jo pitkään vahvasti sidoksissa tekniseen kehitykseen ja tiedonvälitykseen ja internet-aikakausi on vain vahvistanut sitä. Ihmisten kommunikaatio pitkienkin välimatkojen päästä on muuttunut reaaliaikaiseksi ja tiedonvälitys ylipäänsä on helpottunut. Samalla tarvittava tekniikka on länsimaissa likimain jokaisen käytettävissä ja sen avulla on mahdollista saavuttaa suuria yleisöjä. Tämä sopii hyvin populaarikulttuurin ilmiöille, sillä yksi keskeinen populaarikulttuurin piirre on pyrkimys vaikuttamiseen laajoihin massoihin.

Yksi esimerkki uudesta populaarikulttuurin ilmiöstä ovat blogit, joista tässä yhteydessä halusin keskittyä nimenomaan kirjallisuusblogeihin. Mielestäni ne käyvät oivallisesta esimerkistä niin verkkokirjallisuudesta kuin populaarikulttuuristakin. Ehkä kirjallisuuden yleinen mieltäminen enemmän korkeakulttuuriksi luo kirjallisuusblogien tutkimiseen enemmän ristivetoa kuin vaikkapa muotiblogeihin, sillä muotimaailmassa vaikutteiden ottaminen katukulttuurista ja ”alhaalta ylös” on hyvin tavallista.

Blogit ovat kuitenkin sen verran uusi asia, että ne herättävät ristiriitaisia ja hämmentyneitäkin tunteita. Blogien suosio ja yleisömäärät voivat tulla asiaan perehtymättömälle suurena yllätyksenä. Oma kiinnostukseni kirjallisuusblogeihin kumpuaa omasta harrastuksesta. Tätä esseetä valmistellessani sain käydä hedelmällistä keskustelua oman blogini lukijoiden kanssa siitä, miten he bloggauksen ja kirjablogien funktion kokevat. Oma mielikuvani on, että elämme jonkinlaista suvantovaihetta ja blogit ovat vasta nyt tulossa yleiseen tietoisuuteen, mistä esimerkkinä halusin nostaa edellä esitellyt kaksi Helsingin Sanomien artikkelia. Kirjallisuusblogien tulevaisuus näyttää mielenkiintoiselta. Toistaiseksi blogien pitäjät tuntuvat pitävän kiinni tietystä alakulttuurin ajatuksesta ja harrastuspohjaisuudesta. Kuitenkin esimerkiksi muotibloggajissa on jo paljon ammattilaisia. Tästä herääkin kysymys, miten kustantamot, kirjailijat ja muut kirja-alan toimijat näkevät kirjallisuusblogien aseman tulevaisuudessa. Mielestäni on mahdollista, että eri alojen blogit aletaan nähdä enemmän erityisyleisöinä ja oman alansa asiantuntijoina. Tämän seurauksena blogit saattavat muuttua entistä enemmän massoille ja markkinavoimille alistetuiksi populaarikulttuurin tuotteiksi, joiden markkina-arvo ei jää yrityksiltä huomiotta. (Kts. Taalas ja Hirsjärvi 2008, s.206.)

Lähteet
Hautakangas, Mikko. 2008. Yleisöä kaikki, tuottajia kaikki. Toimijuuden neuvotteluja Suomen Big Brotherissa. Teoksessa Nikunen Kaarina (toim.). Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylän yliopisto.
Kallioniemi, Kari & Salmi, Hannu. 1995. Mitä populaarikulttuuri on? Teoksessa Kallioniemi, Kari & Salmi Hannu. Porvariskodista maailmankylään. Populaarikulttuurin historiaa. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Kallioniemi, Kari. 1995. Porvarillisen populaarikulttuurin aikakausi. Teoksessa Kallioniemi, Kari & Salmi Hannu. Porvariskodista maailmankylään. Populaarikulttuurin historiaa. Turun yliopiston täydennyskoulutuskeskus.

Nikunen, Kaarina. 2008. Televisiofanius – verkon varassa? Teoksessa Nikunen Kaarina (toim.). Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylän yliopisto.

Taalas, Saara & Hirsjärvi, Irma. 2008. Fanit ja seuraajat. Tieteiskirjallisuuden kuluttamisen organisoituminen. Teoksessa Nikunen Kaarina (toim.). Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylän yliopisto.
Turtiainen, Riikka. 2008. Aktiivisen urheilun kantapäillä . Fanaattisia mediaurheilun kuluttajia kategorisoimassa. Teoksessa Nikunen Kaarina (toim.). Fanikirja. Tutkimuksia nykykulttuurin fani-ilmiöistä. Jyväskylän yliopisto.

Lehtiartikkelit
Pääkkönen, Sirpa. Verkossa kritiikillä on kahdet kasvot. Artikkeli Helsingin Sanomissa 3.5.2010.
Vallan verkosto. Artikkeli Helsingin Sanomissa 14.8.2010.

Viitatut kirjallisuusblogit
Amman lukuhetki 2.9.2010. http://ammankirjablogi.blogspot.com/2010/09/kaytannon-blogifilosofiaa-osa-1.html
INAhdus5.11.2010. http://inahduskirjat.blogspot.com/2010/11/terveisia-tietokirjapaitsiosta.html
Kirjasieppo 15.8.2010. http://www.olivialehti.fi/Kulttuuri/Kirjablogi/tabid/246/Default.aspx?PostId=1469
Leena Lumi 5.11.2010. http://leenalumi.blogspot.com/2010/11/muinainen-talvi.html
Lumiomena 10.5.2010 http://luminenomena.blogspot.com/2010/05/audrey-niffenegger-hanen-varjonsa.html

15 kommenttia:

  1. Ihana, että julkaisit esseesi täällä. Tuntuu hienolle olla osa kirjabloggaajien kerhoa. Mukava, että olet käyttänyt esimerkkeinä muita kirjablogeja.
    Kaiken kaikkiaan tuli hyvä olo. :)

    VastaaPoista
  2. Onneksi olkoon! Todella hieno essee. Se on mielestäni jopa siinä määrin perusteellinen, että voisin kuvitella sen päätyvän johonkin artikkelikokoelmaan. Se on ajantasainen, monipuolinen ja hyvin kirjoitettu.

    Kiitos myös viittauksesta. :)

    VastaaPoista
  3. Alun yhteenveto on oikein osuva, se tiivistää kokolailla sen, mitä minä blogeista ajattelen.

    VastaaPoista
  4. Kiitos! :-) Tämä oli oikein mielenkiintoinen essee!

    VastaaPoista
  5. Mielenkiintoinen essee kuten edellisessä postauksessa keskustelu oleva herättämistäsi kysymyksistä. Ihastuttava palkintokirja on tullut perille, siitä isot kiitokset. Otan sen käyttöön listatakseni mieleenpainuvimpia luku- ja elokuvakokemuksiani. Muistini tueksi olen alkanut kaipailla sensuuntaisia merkintöjä. Aloitin kirjaamalla Aku Louhimiehen ohjauksen Leanderin kirjasta Käsky. Sitä en koskaan tule unohtamaan, varsinkin, kun muistikirjassani on siitä nyt merkintä. KIITOS Sinulle, Amma!

    VastaaPoista
  6. Kiitos! Mielenkiintoista luettavaa!

    VastaaPoista
  7. Olipa kiva lukea! Mukavaa, että julkaisit kirjoituksesi täällä ja myös kiitos noista lähdetiedoista, piti heti mennä varaamaan kirjastosta yksi niistä. Kiinnostaa blogit ilmiönä... Tosiaan, maailma muuttuu ja on mielenkiintoista, miten blogit jatkossa elävät rinnan esim. lehtien kanssa. Itse aloitin seurata kirjablogeja vasta kesällä, joten osa keskustelusta onkin ihan uutta. Populaarikulttuurikin tuntuu määritelmänä muuttuvan siitä, kun mitä itse olin yliopistossa ja tein populaarikulttuurista semmaa..
    Olet hienosti yhdistänyt artikkelit, nettikeskustelut ja blogit tuossa esseessäsi.

    VastaaPoista
  8. Kiitos teille kaikille, ihanat! Totta puhuen mietin kyllä esseen julkaisemista jonkin aikaa. On ihan eri asia julkaista jotakin lapsenhoidon lomassa kirjoitettua höpönlöpöä (siis kyllä mä oikeasti yritän paneutua kirja-arvosteluihinkin!!!) kuin tällaista, mihin on käyttänyt viikkokausia ja minkä oikeasti pitäisi olla jossakin mielessä pätevää tekstiä.

    Joten iso kiitos kannustavasta palautteesta jokaiselle, se merkitsee vieläkin enemmän kuin tavallisesti! Hauskaa myös, että esseestä on ollut iloa/hyötyä!

    Rva Pioni, kalenterisi käyttösuunnitelma kuulostaa upealta. Itse asiassa mieleni alkoi juuri tekemään samanlaista elämyskalenteria!

    Mari A, populaarikulttuuri on varmasti aihealueena sellainen mikä on jatkuvasti käymistilassa. Varsinkin nykyään, jolloin kaikki tuntuu olevan jollakin tavalla populaaria. Ja mitä blogeihin tulee, olen melko varma, ettei kukaan meistä vielä oikein ymmärrä asiaa kunnolla.

    Jos ajatellaan kirjablogeja: kuinka ainutlaatuista onkaan, että kymmenet kirjoista ja kirjallisuudesta kiinnostuneet, erilaiset ihmiset eri puolelta Suomea pääsevät vaihtamaan ajatuksia ja inspiroimaan toisia. Sitä voidaan tarkastella hyödyn ja kaupallisuuden näkökulmasta, kuten minä tässä esseessä. Uskon kuitenkin, että myös taiteellisessa ja sivistyksellisessä mielessä siitä voi seurata jotain hienoa. Kuten Tomomi sanoitkin, on hienoa kuulua kirjabloggaajien kerhoon!

    VastaaPoista
  9. Hei Amma ja olet tehnyt hienon esseen! Olen mielenkiinnolla seurannut blogisi blogifilosofiaa-keskusteluja. Tiedätkö jotain uutta kirjaa bloggaamisesta? Minulla itselläni on pari blogi-kirjaa. Käsitelläänkö tuossa Fanikirjassa bloggaamista? Tuo bloggaaminen ilmiönä - aiheena kiinnostaisi myös, mutta ei ehkä niinkään populaarikulttuurin näkökulmasta. Minun pitäisi itse valmistella vähän luentotyyppistä esitystä aiheesta, sen takia kyselen.

    VastaaPoista
  10. Kiitos Sara! Blogit taitavat olla vielä niin uusi juttu, ettei niistä ole paljoa kirjoitettu - ainakaan perinteisessä painetussa muodossa. Vuodelta 2009 oleva Blogi tulee töihinkin on jo pari vuotta vanha, enkä ole itse tutustunut siihen.

    Fanikirjassa blogit tulivat esille lähinnä maininnan tasolla, enemmän keskityttiin faniuteen, mediakulttuuriin ja nettikirjallisuuteen, josta sitten sovelsin ajatuksia omiin blogikokemuksiin.

    Onnea esityksellesi, vaikka minusta ei tainnut nyt paljon apua ollakaan.Mielenkiintoinen luentoaihe sinulla!

    VastaaPoista
  11. Amma, täydellistä! En löydä mitään lisättävää, vaikka minulla onkin aika hyvä mielikuvitus.

    Kiitos, että sain olla mukana♥

    VastaaPoista
  12. Kiitos Leena, talletan tämän(kin) kommentin syvälle sydämeeni ♥

    VastaaPoista
  13. Kiitos Amma, kun julkaisit tämän! Vaikuttaa tosi kiinnostavalta. Palaan vielä lukemaan ajan kanssa. :)

    VastaaPoista
  14. Hienoa aktivismia, että tällaisia kirjallisuusblogiasioita mietitään ja niistä kirjoitetaan. Turun sanomissakin 3.1 Kirjallisuusblogit olivat esillä, joskin vähän eri näköökulmasta mielestäni, kuin tässä esseessä. Minusta kirjabloggaajien kannattaisi järjestäytyneemmin nostaa häntäänsä, ihmiset eivät tosiaan tajua, että blogeissa liikkuu paljon väkeä.

    VastaaPoista
  15. Hieno essee, Amma! Oli todella mielenkiintoista lukea ilmiöstä, joka on pinnalla ja elää koko ajan omaa elämäänsä. Minusta kiinnostavaa on tuo yhteisön ajatus, se miten ihmisillä on tarve linkittyä ja kuulua johonkin. Hyvin kiteytetty teksti!

    VastaaPoista

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...